Robert Smith, spokesperson of the European Communications Team and exp, spoke with Thomas Janak from Wildtime Radio. Please listen to said interview by clicking HERE! or on the picture below.
Kannanotto vaatii EU:ta puuttumaan: Romanian toiminta uhka tautitilanteelle
Suuri määrä eurooppalaisia kansalaisjärjestöjä on allekirjoittanut kirjeen, jossa esitetään vakavia syytöksiä Romaniaa kohtaan, states an article written by Pipsa Parkkinen and published in ILTALEHTI.fi on 29th of January, 2014.
To read an online translation into English, please click here .
Yli 200 eurooppalaista järjestöä on allekirjoittanut kannanoton, jossa Euroopan Unionia vaaditaan puuttumaan Romanian tapaan hoitaa kulkukoiraongelmaa. Mukana on järjestöjä yli 20 maasta. (PIPSA PARKKINEN)
EU on todennut, ettei sillä ole lain suomaa keinoa vaikuttaa Romanian toimintaan. Kirjeen allekirjoittaneet väittävät, ettei tämä pidä paikkansa.
Heidän mukaansa kyse on paljosta muustakin kuin kulkukoirien kohteluun liittyvistä eläinsuojeluongelmista.
Järjestöt toteavat, että kyse on ihmisten terveydestä ja mahdollisesti EU-tukien väärinkäytöstä. Näihin asioihin EU pystyy puuttumaan ja sillä voi olla jopa velvollisuus näin tehdä.
Raivotaudin hävittäminen
Romaniassa raivotautitapauksia on selvästi enemmän kuin muissa EU-maissa. Viime vuonna EU varasi kuusi miljoonaa euroa Romanian raivotaudin vastaisen taistelun rahoittamiseen.
Koirien tilanne on rabieksen kannalta merkittävä niiden ja ihmisten läheisen yhteiselon takia. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 99 prosenttia ihmisten saamista rabiestartunnoista tapahtuu koirien välittämänä.
- Romania saa vuosittain miljoonia euroja EU-tukiaisia rabieksentorjuntaohjelmansa rahoittamiseen. Ohjelman ehtona Romania on luvannut hallita koirapopulaatiotaan, sanoo hankkeen puhemiehenä toimiva Robert Smith.
- Romania on päättänyt hallita koirakantaa keräämällä koirat talteen. Koska suuren koiramäärän edellyttämää rahoitusta, säilytystiloja ja adoptiokoteja ei käytännössä ole tarjolla, päädytään koirien tappamiseen.
Asiantuntijajärjestöjen mukaan rabiestartuntojen ehkäisy kulkee käsi kädessä populaation kontrollin kanssa, eikä pelkällä koirien lopettamiseen turvautumisella saavuteta toivottua tulosta.
Tehokkaammaksi ja pitkällä aikavälillä paremmaksi keinoksi on osoittautunut lisääntymisen kontrolloiminen leikkauksin ja rokottaminen.
Nykyinen toiminta sallii EU-varojen hyväksikäytön
Kannanotossa vaaditaan, että Romanian on lopetettava nykyinen tappamiseen perustuva toiminta ja ryhdyttävä toteuttamaan kansainvälisesti parhaaksi todettua tapaa kontrolloida kulkukoirakantaa. Tehokkaimman ja parhaimman tavan valinta kuuluu kirjeen mukaan myös EU-rahoituksen ehtoihin.
- Koirien tappaminen antaa yksityisille yrittäjille vapauden käyttää julkisia varoja hyväkseen, kirjeessä varoitetaan.
Kannanotossa kyseenalaistetaan EU:n vuonna 2012 Romaniassa tekemän rabiesohjelman tarkastuksen tulokset. Tarkastuksessa väitetään, että peräti 92 prosenttia arviolta 3,72 miljoonasta koirasta olisi rokotettu rabiesta vastaan. Tavallisesti rokotusprosentin yltäessä noin 70:een raivotautitapaukset vähenevät. Romaniassa näin ei ole tapahtunut.
Kannanotossa epäillään myös, etteivät EU:n selvityksessä mainitut koirien ja kissojen pakollinen rekisteröinti, kuolleina löydettyjen lihansyöjäeläinten systemaattinen tutkimus rabieksen varalta, kotieläiminä olevien lihansyöjien pakollinen rokotus sekä vuosittaiset rokotuskampanjat toteudu.
- Niin kauan kuin komissio antaa Romanian toteuttaa koirakannan hallintaa tappamalla koiria, Romanian koiraongelmaa ei saada kuriin. Sama meno jatkuu vuodesta toiseen veronmaksajien rahoilla. Kärsijöinä ovat sekä kansalaiset että heidän koiransa, Robert Smith vetoaa.
European-Communications-Team-Member, Taija Jolanki from Finland, discusses the issue on Finnish national TV. Please click on the picture below to get redirected to the website of 'BBC News Direct Line'
RTL Top Thema Magazin: Rumänësch Muppen - doutgeweit?
A very comprehensive documentary about the Romanian stray dog issue, the EU-rabies funding and the European Communications Team was shown on national Luxembourgian TV on 26th of February, 2014. Below, the accompanying article, you can watch the documentary by clicking on the next picture.
No engem tragesche Fall, wou e Jong vun wëllen Hënn doutgebass gouf, ass a Rumänien en neit Gesetz gestëmmt ginn. Honnertdausende vu Stroossenhënn sollen ëmbruecht ginn, fir esou der Iwwerpopulatioun meeschter ze ginn an och d'Tollwut-Gefor ze bekämpfen. Eleng zu Bukarest soll et ee Stroossenhond op 30 Awunner ginn.
Domat ass de Problem awer net un der Quell gepackt. Der Weltgesondheetsorganisatioun WHO no ass dat eenzegt effektiivt Mëttel breet ugeluechte Kastratiounsprogrammer, wou net nëmme Stroossemuppen, ma och déi vu Privatleit mat abezu ginn.
D’Déiereschützer behaapten esouguer, datt do e Business rondrëm dat neit Gesetz entstane wier!
Am Januar war dowéinst scho fir d'zweete Kéier eng Delegatioun vun EU-Parlamentarier a Rumänien, fir déi Reprochen z’ënnersichen. Si hu festgestallt, datt d’Deieren an den Asylen dacks net aartgerecht gehale ginn. Privat Firmae sinn engagéiert ginn, fir d’Mesuren ëmzesetzen a maachen domat Profit. Sou d'Aussoe vun den EU-Deputéierten, déi op der Plaz waren.
D’Afänken, de Bau vun Asyler bis hin zum Doutmaache sinn e lukratiivt Geschäft ginn. Bis ewell konnt d’EU net vill ënnerhuelen, well all Land seng eege Gesetzer a punkto Hausdéieren huet.
De polneschen Europadeputéierten, deen mat der Delegatioun op d'Plaz kucke war, huet awer an engem Bréif un de rumänesche Premierminister Ponta appeléiert, datt se hir Methode änneren an d'Euthanasie nëmmen als allerlescht Mëttel sollte wielen.
Ma et sollen esouguer Gelder aus EU-Fongen indirekt mat an dat neit "catch and kill"-Gesetz fléissen.
Rumänien kritt nämlech am Kader vun der Tollwutbekämpfung e Kofinanzement aus dem Agrarfong. D'lescht Joer eleng sollen dat 6 Milliounen Euro gewiescht sinn. Déi Suen dierften se am Fong awer nëmme kréien, wa se käschteneffizient an efficace Mëttel asetzen. Dat wier an dem Fall eben eng Kastratiounscampagne – d'Doutmaache kascht vill méi an ass net esou efficace.
Nieft enge sëlleche Petitioune vun den Déiererechtler uechtert ganz Europa, huet och de gréngen Europadeputéierte Claude Turmes an deem Kontext elo eng parlamentaresch Fro un d'Kommissioun zu Bréissel gestallt. An den nächste Woche gëtt mat enger Äntwert gerechent.